Provo täytti tammikuussa 15 vuotta. Miten meillä voi olla näin vanha blogi? Miten me ollaan edelleen täällä interwebissä, vaikka ollaan kohta 40 (mää) ja kohta 50 (puoliso)? Miksei täällä ole mitään järkevää sisältöä ollut enää vuosiin? Ikinä?
Sosiaalinen media vie mennessään, meidät kyllä löytää tuolta muilta areenoilta. Meinasin pistää blogin pakettiin ja pois, mutta en raaskikaan. Onhan tää nyt ihana. Ja kaikkea kivaa vuosien varrella tehtyä löytää arkistoista.
Eihän tänne ole edes dokumentoitu elämämme toiseksi tärkeintä tapahtumaa: meidän perheeseemme kuuluu nykyisin myös karvanakki. Tunnetaan myös karkeakarvaisena kääpiömäyräkoirana. Miiran lapsuusunelma omasta mäykystä toteutui loppukesällä 2016 (joo, moro, kohta kaksi vuotta sitten).
Edelleen in: geokätköily.
Jo out: World of Warcraft.